Tänään on 11.08.2020 07:18
  • Have Stepin lapsitanssijoita 2016
    Have Stepin lasten harjoituskilpailut 3.4.2016
  • Aleksi-Polina
  • Aleksi-Emma
Yhteystiedot

Have Step ry.
www.havestep.fi 
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.  
p. 040 484 4655

» Tarkemmat yhteystiedot

Harjoituspaikat

Have Stepin ryhmät kokoontuvat ja harjoittelevat eri puolilla Haminan ja Karhulan seutua.
» Katso salien osoitteet

Esiintyjiä ja opetusta

Me tarjoamme tilaisuuteenne viihdyttävää ja korkeatasoista tanssia.
Tiedustelut: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
» Lue lisää

Edustusparit

Tutustu Have Stepin edustutuspareihin täällä...

Ajankohtaista

Tulosta

27.04.2014 Ensimmäiset Muksumixit Järvenpäässä

. Posted in Ajankohtaista 2014

muksumixNinja on harrastanut paritanssia nyt vuoden, harjoittelee Tanssikoulu Vikmanilla, Karhulassa, pari löytyi syksykauden jälkeen ja ovat nyt yhdessä tanssineet siis kevätkauden, hyvin näyttää yhteistyö sujuvan, tämä kaksikko on jollain tapaa samalla aaltopituudella, vauhtia ja huumoria riittää. Molemmat ovat myös kovia jännittämään ja se ilmeneekin sitten naaman vääntelynä ja pelleilynä, mutta osaavat näköjään myös tsempata oikeassa kohdassa.

 

Heidän ryhmässään harjoittelee kuusi lasta, kaksi paria ja kaksi vielä paria vailla olevaa tyttöä, kilpailuun lähtevät nämä kaksi tyttö-poika paria. Kilpailut pidetään Järvenpäässä. Kilpailemaan pääsyä on odotettu ja jännitetty, jännitetty ihan hirveästi. Ninjalle oli tarkoitus saada uusi tanssimekko kilpailuun mutta viikkojenkaan odotuksen jälkeen ei mekkokangasta vaan kuulunut niin viimehetken paniikkiratkaisu tehtiin ja jo kaapissa olevaa pukua päätettiin käyttää, seuraaviin kisoihin sitten jo varmasti saadaan se ihana odotettu keltainen unelma!

Ensimmäinen tanssikilpailupäivä lähestyy, edellisenä iltana Ninja juoksentelee pihalla krokettia pelaamassa kun äidille iskee viimehetken hiuspaniikki ja huudan lapsen sisään, tehdään koekampaus, no sinneppäin se meni ja sitten suihkuun, iltapalaa naamariin ja nukkumaan. Sängyssä Ninja vielä kysyy että saako kaikki palkinnon ja mitä jos ei osaa, jos ei muista rytmiä tai askeleita. Sanon että riittää kun teet parhaasi ja kiva päivä siitä tulee, näet paljon muidenkin tanssia, hymy huulilla käy tyttö nukkumaan.

Kisa-aamu koittaa, naamasta näkee että jännittää. Jännittää ihan hirveästi. Vähän saa syötyä ja sitten aletaan laittaa tukkaa. Yöpuku piti saada laittaa väärinpäin, ei kuulemma satu niin paljon päähän sillä tavalla. Puoli tuntia ja alkaa olla nuttura tiukalla, otan kuvan että näkee takaapäin ja kelpaa, kuulemma hieno ja se riittää minulle. Katsotaan matkavaatteet, jotkut mukavat ja aletaan pakata kisakassia. Ninjan ja Leevin tanssi on vasta puoli neljältä joten aikaa on hyvin, jopa niin paljon että malttamaton tyttö kyselee koska lähdetään, lähdetään jo ettei myöhästytä. Kisakassin pakkaa itse, Katrin ohjeita katsoo harjoituspassista, pitää olla hiustenlaittovälineet, tanssimekko ja kengät ja nilkkasukat, sitten vielä eväät, mitä ihmettä ottaisi. Päättää ottaa voileivän ja jugurtin, niin ja vesipullo, sitä ei saa kuulemma unohtaa. Sitten vielä se vaikein, maskotti! Lopulta päätyy omatekemään dinosaurukseen. Sitten odotetaan, kello käy hitaasti. Kisoihin ollaan lähdössä koko perheen voimin ja isää saa odottaa kun käy vielä suihkussa vaikka muu perhe on jo valmis. Mutta viimein päästään lähtemään, tavarat mukaan ja porukka autoon!

Matka sujuu nopeasti, takapenkki lukee ja pelaa. Musiikkia kovemmalle kun tulee Anna Abreun biisi, Huominen on huomenna, melkein kaikki laulaa mukana. Puolitoista tuntia autossa ja sitten ollaan lähellä kisapaikkaa, päätetään käydä kahvilla vielä ennen tanssipaikalle menoa. Ninja hoputtaa että syökää jo ettei myöhästytä. Omaan kilpailutanssiiin on aikaa vielä tunteja...

Päästään kisapaikalle, pitäisi ilmoittautua ihan omineen ja tyttö seisoo kuin suolapatsas, autan vähän että pääsee tiskille asti. Nimi ja kilpailuryhmä tulee ulos kun vähän puristaa. Sitten vaatteiden vaihtoon ja kenkätarkastukseen, niin paniikissa tyttö ettei meinaa sanaa suusta saada ja näyttää siltä että happi loppuu. Mennään katsomaan muiden tanssia sinne missä on tuttuja, Katrin näkeminen rentouttaa Ninjaa himpun. Täytyy sanoa että minustakin on hieno juttu että ensimmäisissä kilpailuissa on valmentaja matkassa mukana joka tietää miten toimitaan ja me vanhemmat voidaan keskittyä vain kannustamaan ja katselemaan. Keskittyy muiden tanssia seuraamaan. Aika matelee, ihmettelee missä Leevi, eikö tulekkaan. Sanon että vielä kaksi tuntia teidän tanssiin, kyllä he sieltä tulevat. Kisapaikalla aikamoinen hulina ja kuumuus. Viimein näkee että Leevi on pukuhuoneessa ja käy moikkaamassa. Ja taas odotetaan. Ei huoli syötävää eikä juotavaa. Jossain vaiheessa Katri ottaa nämä kaksi paria mukaansa ja he käyvät vähän harjoittelemassa tansseja, paikoille palaa selvästi rennommat tanssijanalut. Vielä hetki ja sitten on heidän vuoro näyttää osaamisensa. Katri vie parit odottamaan omaa vuoroa. Me äidit ja isät jäädään jännittämään kamerat asemissa. Odottelun lomassa näen kuinka Ninja ja Leevi nahisevat keskenään, pientä jännityksen purkua havaittavissa.

Sitten tulee heidän vuoro tanssia, lavalle tulee viisi paria, kuulutetaan Leevi Puhakka ja Ninja Rimpilä, Have Step, heidän kilpailunumero on 108. Ensin tanssitaan valssi ja sitten cha-cha. Posket punaisina ja jännityksestä jäykkinä alkaa tanssi joka menee juuri niin hyvin kuin toivoa uskalsi. Välikiitokset ja toinen tanssi, siirryn räpsimään kuvia hieman lähemmäs ja kun Ninja bongaa minut katsomosta, irtoaa jo pieni hymykin. Niska pysyy jäykkänä ja silmät paniikista suurina. Askeleet on hyvin muistissa ja ryhtikin kohdillaan, ihan huikea tunne katsoa kun pienet ihmisenalut yrittää tosissaan ja sehän riittää, kun tekee parhaansa. Tanssit ohi ja lapset palaavat paikoilleen. Siinä on vähän kehumista ja ylävitosia ilmassa, hymytkin irtoavat jo. Kysyin että mitä ihmettä mäiskivät toisiaan ennen tanssia, hymyt korvissa tämä nerokas kaksikko kertoi leikkineensä Kung Fu Pandoja, jepjep! Ja eväät, nyt niiden kimppuun. Näen että Ninjalla on jännitys purkautumassa itkuna mutta tyttö tsemppaa ja saa koottua itsensä. Nyt odotellaan vain palkintojenjakoa, kaikki Muksumixiläiset saavat mitalit ja kirjallisen arvostelun. Kun palkintojenjako koittaa, näkee, että vieläkin jännittää mennä esille. Jännitys loppuu kuin seinään kun mitalit on kaulassa ja arviointilappu kourassa. Arvosteluissa oli 2,3-3 eli ihan ok, parannettavaa pitääkin olla kun kyseessä oli ekat kilpailut ja ei kuitenkaan mikään osio mennyt ihan penkin alle. Kehuttiin Leevin äidin kanssa kovasti ja uskon että itsevarmuutta tulee roppakaupalla lisää kun saavat näitä kokemuksia, onnistumisia ja myös tiedostaa missä voi parantaa. Siellä rivissä hymyilee ja naureskelee rennonnäköinen tanssipari joilla kemiat kohtaa. Tätä rentoutta voitaisiin lähteä tavoittelemaan seuraavista kilpailuista! Iiiik, siis seuraavista. Niitä odotetaan ja varmasti aikanaan jännitetään mutta toisella tavalla kun nyt on nähty millaista se on se kilpaileminen, ja hei, sehän on kivaa!

Kotimatka alkaa, tutuille huudellaan heipat ja vaatteiden vaihtoon. Autossa katsotaan videota omasta tanssista ja selataan kuvia, niistä voi vaikka jäädä jotain korjattavaa korvan taakse. Matkalla käydään syömässä, koko autolastillinen lapsia ja me aikuisetkin ollaan hirmu nälissään. Jännityksestä ei ole enää tietoakaan!

Kotona puoli kahdeksalta. Tukkaa ei saa avata ja mitali laitetaan sängyn viereen roikkumaan, pestynä tosin koska ruokapaikassa se otti osumaa lihapullakastikkeeseen kun eihän sitä riisua voinut. Onnellinen ja väsynyt tyttö, hymy on korvissa ja kikatus on tarttuvaa. Tanssi on tämän tytön kohdalla elinikäinen juttu, se on varma!

Taru Rimpilä

TOP